sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Ohennussaksilla otsatukan kimppuun...

Olen hieman neuroottinen otsatukkani kanssa. Harvemmin olen siihen tyytyväinen enkä osaa sitä myöskään oikein laittaa. Hikoilen kuin pieni ( tai hieman suurempi) possu, jolloin otsatukka liimautuu otsaan kiinni. Ei hyvä.

Perheessämme on runsaasti eläimiä ja äidin spanielia varten on monenlaista turkin hoitovälinettä olemassa. Itse olen enemmän " wash n go" - koiratyyppiä, joten omat koirani ovat tai ovat olleet joka kelin koiria nypittävän tai ajeltavan turkin kanssa. Tein kuitenkin loistolöydön trimmaushärpäkkäiden joukosta, nimittäin koiran turkin ohennussakset.


Minimalistisen pohdinnan jälkeen päädyin ottamaan oikeuden omiin käsiini ja keventämään otsalle liimautuvaa tukkaa. Suora tai huoliteltu leikkausjälki ei kuvasta persoonaani, joten päädyin rouhimaan tukkaa mielivaltaisesti. Halusin kuitenkin lyhimmän kohdan olevan edelleen oikean kulmakarvan yläpuolella.

 Alkuperäinen versio


Jyrsitty versio


Kuten olen tainnut mainita, niin arkipäivän toimintaterapia on osa kuntoutumista. Pistetään tämäkin projekti mieluumin sen kuin hulluuden piikkiin. Olen tyytyväinen tulokseen kun en tällä hetkellä paremmasta tiedä. Odotan kuitenkin kampaajalle pääsyä innolla. :)    

Kopiointia suosittelen vain omalla vastuulla. ;D


Trimmailetko itse hiuksiasi salaa vai jätätkö sen ainoastaan kampaajalle¿   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti