tiistai 30. kesäkuuta 2015

Ihanan positiivinen kalenteri! Pikaesittelyssä Positiivareiden kalenteri (tarj 3.7 asti!)

Minulla on aina ollut Filofax, joka on ollut täyteen ahdettu lippulappusia, yliviivauksia ja kiinni nidottuja aikatauluja. Kun joulun alla ihastelin Positiivareiden kalenteria, totesin sen olevan omiaan vuodelle 2015. Kannustava ja valoisampaan tulevaisuuteen tähtäävä.

Huomasin, että vuoden 2016 kalenterit ovat vielä tarjouksessa 3.7.2015 saakka!

Kalenterini on palvellut minua hyvin. Sen muovikannet kestävät kulutusta ja alussa sekä lopussa on pienet muovitaskut. Kaunis kuvitus sekä mietelauseet, huoneentaulut tai tarinat tuovat hyviä oivalluksia. Toki on hienoa, että kalenterit ovat suomalaisia!

Kansien päällä on vielä muovikannet. Kannen alla on muovitaskut.

Motivointi alkaa jo heti alusta...

Hyvin löytyy kirjoitustilaa ja koko viikon näkee yhdellä silmäyksellä.

Kalenterissa on kauniita kuvia.

Hienoja huoneentauluja, tarinoita tai mietelauseita 
löytyy joka kuukaudelta.

Välillä on tyhjiä sivuja omia muistiinpanoja varten.

Kauniita kuvia on ilo katsella

Joka aukeamalla on mietelause.

Ja vielä tavoitteita kalenterin lopussa... :)


Onko sinulla vakiokalenteria jonka ostat vuodesta toiseen? Mikä on kalenterisi tärkeimmät ominaisuudet?

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Pesupähkinöistä ON moneksi


Ensikosketuksen pesupähkinöihin sain vuosia sitten, kun ne elivät kulta-aikaansa. Pähkinät( jotka eivät oikeasti ole pähkinöitä) toimivat yllättävän hyvin pyykinpesussa ja saivat koirien likaisempaakin likaisemmat tyynyliinat puhtaaksi. Pesupussina toimi vanha pariton sukka, jota sitten kuiviteltiin pesujen välissä. Kuitenkin pähkinöiden kuivittelu ja se laskeminen montako pesua kustakin kokoonpanosta saisi tuntui arjen hektisyydessä kuormittavalta, joten pähkinät piilotettiin kaapin porukoille.

Pesupähkinöistä löytyy netistä paljon tietoa ja vinkkejä. Pesupähkinäliuoksen teko kiinnosti, kun aikani olin selaillut netin ihmeellisessä maailmassa mitä mielenkiintoisempia asioita. Olinhan jo aiemmin kokeillut onnistuneesti kaupan pesupähkinäliuosta.


Päädyin keittämään litrassa vettä parisenkymmentä pesupähkinää ja muutaman oksan laventelia äidin kukkamaasta. Nuppuihin en uskaltanut kajota. Aluksi liuos oli hyvinkin vaaleaa, mutta tummui ajan myötä. Herkästi kuohuvan olemuksensa vuoksi kiehautin liuosta kolmasti ja annoin aikaa hautumiselle.




Aluksi kuoret olivat kovia, mutta pehmenivät kiehumisen myötä. Yritin haarukalla myös murskata niitä. 




Lopulta mikserillä sekoitin liuosta ja jätin kaiken sakan nesteen joukkoon. Vanhaan suihkepulloon laitoin liuosta ja lisäsin vettä. Lasipullon pesin ja "desinfioin" pienellä määrällä viinaa, jonka jätin pullon pohjalle. 
Suihkepullo on ollut päivittäisessä käytössä pian parisen viikkoa ja tuntuu säilyvän ihan hyvin. Suihketta olen käyttänyt mm vessojen pesuun, eläinten jälkien siivoukseen ym. Lasien pesuakin kokeilin, mutta se jättää jälkeensä himmeän pinnan. Jatkossa voisin kokeilla sitä etikan kanssa.
Lasipullossa olevaa liuosta olen säilyttänyt jääkaapissa. Sieltä käsin olen käyttänyt sitä mm tiskikoneeseen ( olen kaatanut ravistelun jälkeen pesuainelokeroon) sekä pesukoneeseen ( vajaa 50ml pesupalloon). Oikeat annostelut ovat vielä epäselviä. 





Pakastin ylimääräisen nesteen jääpaloina, joita voi sitten ottaa esim suihkepulloon tai pyykinpesuun käytettäväksi.

Aiotko itse kokeilla? Onko kaapin perukoilla pesupähkinöitä?;)

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Nyt ne tuli.... (Nimittäin volgansienivauvat!)

Olen ylpeä äiti, joka on rakentanut pesää jo muutaman päivän ajan. Ja haaveillut siitä useamman kuukauden ajan. Nyt sitten tärppäsi. :) Ihan aikuisten oikeaa äitiyden ihmettä en ole saanut kokea, mutta jo tästäkin tulen iloiseksi..

Olen kuullut volgansienestä ohimennen jo pari vuotta sitten. Tutustuin asiaan paremmin kevään aikana ja nyt vihdoin tilasin volgansienivauvat volgansieni.blogspot.fi Ninalta niin itselleni kuin mummullenikin. Tänään omani tulivat postissa kirjekuoressa, jossa oli minigrip-pussin sisällä muovipussissa ruskeaa nestettä ja klönttejä. ;) taustana koko komeudelle oli kirjekuoreen laitettu tukea antava pahvi. Hellyydellä mitä ilmeisemmin pakattu.


Lyhyesti kerrottuna volgansieni eli Kombucha on mikrobikasvusto, joka lisää ympärillä olevaan teehen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita käyttäen ravintona teessä olevaa sokeria. Olen lukenut sen auttavan reumassa, lisäävän aineenvaihduntaa sekä antavan energiaa muutaman asian mainitakseni. (Lähde, youtuben useat eri videot, Pääasiallinen lähde)





Tänä iltana aion perehtyä vauvojeni hoitoon. Teevesi on jo kiehunut ja teepussit hautumassa. Lasipurkkeihin olen laittanut sokeria, jotta en pillaa sokerista teetä ympäri keittiötä (vinkki Ninan volgansieni.blogspot.fi:stä). Vauvoja on ihasteltu useamman kerran ja teeveden lämpötilaa kokeiltu malttamattomana ja usealla eri sormella. Puhtaalla sormella.

Lopulta teeveden uskalsi kaataa sokerin kaveriksi...

Sienet pääsivät uusiin koteihinsa

ja säilytykseen jääkaapinpäälle...

Uskoisin, että seuraava viikko on jännittävää seurattavaa. Kasvaako sieni? Ilmestyykö kuplia? En ole tainnut pitkään aikaan olla mistään näin kihisevän innostunut. Ja kaikki laitetaan taas kuntoutumisen piikkiin !;D


Oletko aikaisemmin kuullut volgansienestä? Kiinnostaisiko kokeilla? 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Denali -sait minut itkemään...

Perheessämme on aina ollut eläimiä. Ensin koiria ja sitten ihan kuin vahingossa kissat saivat pienet viekkaat tassunsa oven väliin ja valtasivat vuosien mittaa koko asunnon. Nyt kun asun vanhempieni luona vielä toistaiseksi niin kaksi kättä ei riitä laskemaan kissojemme ja koiriemme lukumäärää. Kaaos on ainoa oikea sana kuvaamaan tilannetta. :)

En osaa sanoa kumpi ystävyydestä saa enemmän. Eläin vai ihminen? Huonosta kohtelusta kärsinyt eläin saa aikaa ja rakkautta sekä oman kodin. Hyvän pentuiän saanut eläin pääsee loppuelämän kotiin. Vai sitten ihminen, joka kai tavallaan hoitaa itseään eläimen kautta ja kanssa. Kumpi se lopulta onkaan joka silittää tai tulee silitetyksi?

Sairastumisen jälkeen pimeimpinä kuukausina sain elämääni valoa pienen ja vanhan koiran muodossa. Olen aina pitänyt tulisieluisista ja mielellään isoista koirista, mutta silloinen kävelemättömyyteni asetti rajat omien koirien hallintaan. Tämä koira oli liian tavallinen ja liian olematon kiinnostaakseen ihmisiä, mutta täydellinen minulle terapiakoirana. Kun sain pienen koirani syliini, jonka silmät anoivat hyväksyntää ja rakkautta, tiesin saaneeni tallatulle sydämelleni hyvän kodin. Uskon, että hänen tulonsa antoi minulle voimaa jatkaa haasteissa eteenpäin. Sinä ensimmäisenä viikonloppuna itkin koirani turkkiin ja en ollut yksin.



Ajauduin kauemmas Denalista, videon koirasta.  Halusin varmaankin yrittää sanoa, että eläimet ovat pelastaneet varmaan monia vain olemalla läsnä. Tässä hieno kunnianosoitus vanhan koiran elämälle ja kertomus siitä, että eläimiesi kanssa et ole koskaan yksin...

Paijataan tänään hetki pidempään... Ja muistetaan jo pilvien tuolla puolella olevia ystäviämme.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Yöttömän yön raparperisnapsi

Toiset keräävät juhannuksena kukkia tyynyn alle, toiset taas kurkkivat kaivoon ja tekevät muita juhannustaikoja. Minä tyttö kerään kuntouttavassa mielentilassa raparperinvarsia snapsin tekoa varten...

Olen erittäin huono juomaan, ainakin näin nykyisin. Mutta viimeksi jouluna ja nyt juhannuksena kaivoin jääkaapin porukoilta useamman vuoden takaisen lasipurkin pohjan raparperisnapsia. Otimme äidin kanssa juhlan kunniaksi pienet tömpsyt. Ja purkki palasi odottelemaan seuraavaa tähtihetkeään.




Ensimmäisestä kokeilusta on aikaa ja snapsin alkuperäisen ohjeen voit löytää Kemikaalicocktail- blogin Nooran sivuilta. Mutta, mitäpä en tekisi kuntoutumisen nimeen, joten eikun raparperimetsäl!;).                
                       
Raparperisnapsi
Puhdas lasipurkki
Raparperia kuorittuna ja paloiteltuna
Kirkasta viinaa ( itsellä 40% )
Kanelitankoja
Hunajaa

Kuori raparperinvarret ja paloittele pienehköiksi paloiksi. Täytä lasipurkki raperperilla ( itse täytin reilu puolet ) ja kaada kirkasta viinaa niin paljon, että palat peittyvät. Lisää kanelitanko/-ja ( itse laitoin kolme ). Lisää hunajaa, jatkossa maun mukaan voit lisätä makeutusta. Kansi kiinni ja hautaa jääkaapin porukoille. Ilahdu iloisesti syksyn pimeinä iltoina ja maista sekä mausta tarvittaessa :)

Omaan alkuperäiseen purkkiini olen lisännyt kirkasta jo pariin otteeseen. Jatkossa varmaankin siirryn uuteen purkkiin ja käytän vanhan purkin raparperit leivontaan tai jälkiruokiin. Mitäänhän ei heitetä hukkaan!:D


                                 ,           
Raperperipuskamme

Raparperi paloiteltuna puhtaassa lasipurkissa

Kirkasta kaadetaan kunnes raparperit peittyvät

Joukkoon solahtaa pari kanelitankoa...

...ja kukkurallinen ruokalusikka hunajaa...

Kansi päälle ja sekoitus. Sitten jääkaappiin.


Olen ymmärtänyt, että kypsyminen vie muutaman kuukauden. Säilyvyys sitten on useamman vuoden luokkaa ja testattu on. Hieno joululahja tai pieni muisto ystävälle. 

Onko raparperisnapsi sinulle tuttu? Aiotko kokeilla? 

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Kemikaalikutistus II : Kuivashampoo

Olen ollut kuivashampoiden suurkuluttaja. Ei nyt pullo päivässä tahtia, mutta kuitenkin reilummalla kädellä... Kuivashampoita on ollut kaapissa rivi jonossa, sillä sitä vaihtoehtoa, että kuivashampoota ei olisi vastaisi suurta katastrofin alkua päivälle. Verrattavissa kahvittomaan aamuun, mutta ehkä vielä pahempi...

Kuivashampoon avulla saan tukastani tuuheamman, seksikkäämmän, kauniimman ja ah, niin vähällä vaivalla. Suihkaus ja tukkani on ihana bed head! Lempimerkkini Batisten Blush huumaa tuoksullaan ja kuin salaa peittää juurikasvun muka luonnollisesta tukastani.

Selasin viikonloppuna Ewg.orgin Skin Deep databasea kuivashamppoista ja kauhistuin. Todella kauhistuin. Lempikuivashampooni Batiste Blush sai punaisen 7! Asteikon ideana on kertoa kosmetiikan turvallisuudesta 0-2 ollessa matala, 3-6 keskitason ja 7-10 tarkoittaen korkeaa vaaraa. Olenkin aiemmin kirjoitellut Skin deep databasesta tarkemmin.

Analyysistä voi tarkistaa mikä aineosa ko tuotteessa aiheuttaa riskejä. Mm. tuoksu, butaani ja isobutaani ovat ensimmäisten joukossa. Butylphenyl methylpropronial kuuluu myös aineosiin, joka saa luokituksen 7 tai 8.

Netter/Anatomy of human atlas

Päänahan hyvinvointia harvoin tulee ajateltua, vaikka pään alueella on runsas verenkierto ja kallein pääomamme eli aivot lepäilee kallon suojissa mitättömän etäisyyden päässä. Pään alueen verenkierrosta vastaa viisi suonta ja verenvuoto pään alueelta voi pienestäkin haavasta olla yllättävän runsasta.


"Pipo päässä pakkasella" - fraasi nousee mieleeni. En ole totta puhuen koskaan ajatellutkaan, että muuten niin tarkasti suojelemaani päätä kuorrutan töissä ollessa lähes päivittäin kuivashampoolla. Parhaimmillani pesen hiukseni kahdesti viikossa ja sen välin elän, nukun ja hikoan kuivashampoot päässä. Useita päiviä putkeen. Ja lisään tarpeen vaatiessa.

Onko kuivashampoo sitten oikeasti vaarallista? En tiedä, mutta minulle riittää se, että lempikuivashampooni on rankattu haitalliseksi ja oma runsas suihkutteluni juuri päänahan tuntumille, jossa on runsas verenkierto saa minut kavahtamaan. Enhän suihkuttelisi sitä suuhunikaan. En pysty järkeistämään minulle mahdollisesti vaarallisen tuotteen käyttöä näissä mittasuhteissa missä se on nyt ollut.

Jatkossa tulen käyttämään marketin kuivashampoota vain todella akuuteissa tilanteissa ja pidättäydyn käytöstä arjessa. Kunnes löydän puhtaampaa tai jopa itsetehdyn korvaavan version.

Kemikaalikutistus jatkukoon!

Tuliko tämä Sinulle uutena tietona? Oletko aiemmin miettinyt asiaa?

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Todelliset 'frugal' sämpylät - kaikki pellille!

Kotikasvatuksessani on varmasti useampiakin aukkoja kysyt keneltä vain tahansa, mutta joitakin opetuksia pidän näitä puutteitakin arvokkaampana. Olen saanut lahjan ihmetellä elämän pienen pieniä  iloja lapsen kaltaisella hartaudella vielä kolmekymppisenäkin yhtenä avuna mainitakseni. Toinen ja vähän raadollisempi oppi on, että mitään ei heitetä hukkaan. Harmittavaista, että taitoni ovat vain monen uudelleen käytön suhteen olemattomat...

Kuntoutumisen aikana on leivonnasta tullut eräs lempipuuhiani, varsinkin kun kaikki pitää opetella alusta. Mittojenkin handlaaminen on pienoista tuskaa, mutta syötävää onneksi kehittyy. Ja porukat eivät ole turhan kranttuja.

Olen jo aiemmin maininnut nokkosporkkanasämpylät, joitten kautta olen toteuttanut "enemmän on enemmän"-persoonaani oikein urakalla. Äitini teki jääkaapissa talven yli säilyneistä karpaloista kiisseliä, joista osan marjoista käytti survoen siivilän läpi ja kuoret jäivät yli. Nämä käytin taikinaan porkkanan sijaan sen tutun nokkosen parina.

Viime syksyn karpalot pienellä sokerihunnulla..

Karpaloista osa survotaan siivilän läpi ja mehu käytetään kiisseliin, 
osa karpaloista selviää kattilaan saakka kokonaisena.

Ylijääneet kuituiset kuoret

Karpalonkuoret ja nokkonen...

...rakkaustarinan tuloksena herkulliset sämpylät!

Kun viime leipomuksista oli mennyt jo hieman aikaa, päädyin tänään taas tekemään sämpylöitä. Karpalon sijaan käytin jääkaapissa lojuneen hapankaalin pienoista ennakkoluuloa kokien. Pelko oli kuitenkin turha!

Jämäksi jäänyt hapankaali...

... uppoutui taikinaan jälkiä jättämättä!

Tuloksena herkulliset ja hieman pähkinäiset sämpylät 
vain aavistuksella hapankaalin makua.


Mitä olet saanut ujutettua sämpylätaikinaan? Käytätkö tähteitä ruuanlaitossa hyväksi?

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Acuren castile soap- ihana yleistuote!

Acure Organics Argan Oil Castile Soap, Peppermint, 473ml on ollut jokapäiväisessä käytössä saapumisestaan alkaen. Se kertoo jo varmaan aika lailla kaiken tuotteesta?:)

Castile soap eli kasviöljypohjainen saippua on saanut nimensä Espanjan Castile nimisestä alueesta. Perinteisesti saippua on tehty oliiviöljystä, mutta nimitystä käytetään mistä tahansa kasvisöljypohjaisesta kovasta ja valkoisesta saippuasta.Lähde

Tunnetuin 'castile soap' taitaa olla Dr Bronner''s magic soap, jonka sivuille tutustuessa voi nauttia saippuan tarinasta ja sen yhteiskuntaa koskevista ajatuksista, joista osa on kirjoitettu pullon kylkeen.

Netissä löytyy paljon eri käyttötarkoitus- ja laimennusohjeita. os.care2.com sivuilta löytyy 12 eri tapaa käyttää 'castile soappia'. Käyttötarkoituksia on varmasti olemassa vielä rutkasti enemmän ja kokeilu on kivaa kun kyseessä on luonnollinen sekä myrkytön tuote.

Acuren saippuapullo

iHerbin sivuilta kopioituna ja lyhenneltynä. 
Description
  • For Your Skin, For The Planet
  • Peppermint, Argan Oil, Castile Soap. Made with Organic Coconut, Sunflower & Argan Oils
  • Paraben Free, Sulfate Free, Cruelty Free, Gluten Free
  • Vegan
  • Certified Organic by QAI

Suggested Use
I'm all castile... without the nonsense. Unlike all those other lazy soaps, use me daily in the shower as a body wash, as a bubble bath, or to brush your teeth, wash your hair, do your laundry, clean the tub, clean your dog, clean your floors, do your dishes, do your homework, eat your vegetables, go jogging for you, write thank you notes for you, clean the gutters, as a therapist (I'm a great listener), someone to go to the movies with, or a road trip companion.
Other Ingredients
Water, saponified oils of organic coconut, organic sunflower, organic castor & organic argan, potassium hydroxide*, peppermint essential oil
*No potassium hydroxide left after saponifying oils into soap and glycerin


Huono kuva, kts yst yllä oleva teksti.:)

Otin saippuaa mukaan kuntoutusreissulle pienessä pumppupullossa. Kolmen viikon reissun jälkeen tuotetta oli jäljellä n. desin kokoisessa plo:ssa vielä yli puolet. Pesin kasvojani ja hampaitani saippualla aamuväsymyksessä. Erityisen hikisen päivän jälkeen käytin suihkugeelinä suihkussa ja tunsin todellista puhtautta. :) Laitoin saippuaa myös vedellä lantraten vaatetahroihin, jos pyykinpesumahdollisuutta ei ollut heti. Pesimpä myös siveltimeni saippuavedessä ja lopputulos oli hyvä. Olen jo tilannut lisää ja jatkossa kuljettelen tätä ehdottomasti mukana!


Onko sinulla kokemusta 'castile soapista'? 

torstai 4. kesäkuuta 2015

Viherrystä luomilla..

Seurailen useampaa blogia ja olen jo pidempään ihastellut Huulipunaa savolaisittain blogin väri-iloittelua varsinkin itselle niin vieraan vihreän ja sinisen kanssa. Meikkauskertoja on aika harvassa, kun kotioloihin ei niin viitsi meikata, mutta onneksi fysioterapiat pelastavat. :)







Voin vain todeta, että ikävä kyllä viherrys ei NÄY näissä kuvissa vaikka sitä kuinka pakkailin E.L.F:in paletista ja hain vielä rohkaisua Make Up Storen microshadowsta värissä cultural. Mutta, yrittänyttä ei laiteta.. Ja keventääkseni petymystä siteeraan ystävääni, joka ei ole sairastumisensa jälkeen saanut raajaansa hallittua liikettä : " ei se ole niin tärkeää, että se liikkuu vaan se, että ajattelee että se liikkuu" . Tähän päätelmään päädyimme yhteisen jalkatreenin jälkeen. 


Luomilla E.L.F:in Everyday brights-paletin vasemman yläreunan kolmas koko luomella, MUS:in vihreä vahvistamassa paletin keskellä olevaa ärtsyvihreää keskellä luomea ja oikean yläreunan ruskea  varjostuksena. 

Ehkäpä idea ja yrittäminen on välillä se tärkein juttu, eikä niinkään se onnistuminen? Mitä mieltä olet?