Kun kaksi blondia sekä railakas huumori saatetaan yhteen on luvassa vain nopeasti vaihtuvia mielialoja, kuplivaa puhetta sekä sähläilyä.
Vietimme aurinkoisen päivän Vanhassa Raumassa pyörätuoliemme kera. Mukulakivet ja kivijalkaliikkeet toivat haastetta, mutta ainakin osasta selvittiin. Ihastelua riitti, sillä usealla ikkunalla oli koristeluja, pelargonioita. Huomasin myös innostuneeni kujista!?!
Piipahdin niin luomukaupassa, kuin muutamassa vaateliikkeessä. Osin pystyn jo toteuttamaan unelmaani ja kävelemään lyhyitä matkoja ilman tukea. Vaateliikkeisin kapuamisessa punnittiin todellista shoppailu-tahtoa. Ikäväkseni pyörätuolissa istuva ystäväni ei niihin päässyt. :/
Varmalla rintaäänellä voin siis todeta - jokaisella pilvellä ON kultareunuksensa ja huonoistakin tapahtumista seuraa jotain hyvää... Minä löysin ystävän!
Oletko itse löytänyt pilvien kultareunukset? Mitä ihastelet kaupunkikierroksilla?
Näyttää ihanalta! Ja hienoa, että pääsitte nauttimaan tuolla noin kauniista päivästä ja yhteisestä ajasta. Positiivisesta ajattelusta voisimme me muut usein ottaa mallia...:)
VastaaPoistaKiitos Signe kauniista kommentistasi! Positiivinen ajattelu ei ole mielestäni synnynnäinen ominaisuus (kuten monet tuntuvat ajattelevan) vaan opittu asia, jossa voi harjoittelulla tulla koko ajan paremmaksi. Onneksi on koko elämä aikaa harjoitella!:)
PoistaVanha Rauma on ihana. Mutta ei tosiaankaan pyörätuolin käyttäjälle helpoin paikka kulkea. Siellä kun saa kävellenkin kulkeva katsella jalkoihinsa, ettei vaikkapa liikkeiden portaisiin kompuroi. Parasta kaupunkikierroksilla ovat mielestäni juuri vanhat rakennukset. On mukava miettiä millaista elämää siellä on menneinä aikoina ollut.
VastaaPoistaKiitos Metsäntyttö kommentistasi!
PoistaKatukivetys kyllä vaatii hieman parempaa koordinaatiota, onneksi vahinkoja ei sattunut. Mitenköhän hienot rouvat ovat aiemmin pärjänneet kaatumatta?;)