Tämä kesä on ollut erilainen kuin mikään aiempi kesä. Tyypillinen kesäpukeutuminen on pääasiallusesti korkeat korot, farkkuhame, tyttömäiset topit, ohuet villatakit ja värikkäät laukut. Kunnon blondilookki pyöreine pyllyineen, kiharrettuine hiuksineen ja avoimine kaula-aukkoineen. Ja toki mahdollisimman paljon huulikiiltoa ja tietty pinkkiä !
Koska suurimman osan kesästä olen viettänyt pyörätuolissa ja kävelyn opettelussa, suurena ongelmana oli pukeutuminen vaikka se varmasti voi kuulostaa pinnalliselta. Keinokuituinen (?) musta pyörätuoli on hiostava, nivuset aina hikiset ja vähäinenkin ponnistus saa hien helmeilemään. Myös kenkien piti olla tukevat kävelyharjoittelua ajatellen.
Mikään aiempi tyylistäni, paitsi toki huulikiilto , ei sopinut arkeeni.
Tässä siis kesän 2014 suosikit niin pyörätuoliin kuin ilmankin..
1. Legginsit
Olen pitkään inhonnut legginssejä, enkä ole ymmärtänyt niihin liittynyttä ihastusta. Olen ajatellut niiden loppuessa polven alle vain katkaisevan jalkalinjan. Olen myös kokenut ne ehkä hieman liian anteeksiantavaisiksi kesäkilojen suhteen.
Nyt oli toinen ääni kellossa. Hyvin on pärjätty ja mielestäni myös tyylikkäästi legginsit jalassa. Käytössä oli niin ( kaikki pohjemittaisia) siniset; mustat; mustat pitsireunalla (pitsi siis puntin suulla ) kuin mustat, joissa oli kivasti pohkeen kohdalla mustaa läpinäkyvämpää kangasta.
Vaikka nousit tuolista, niin peppu oli aina varmasti peitetty, nopeasti kuivuvat sekä helpot nostaa ja laskea. Näppärät myös kuntoutuksessa.
Ehdottomat suosikit oli Indiskan pitsipunttiset legginsit.
2. Tunikat
Ah autuutta. Istuessa kaikki makkarat pursuavat ja sitä vielä enemmän huonona päivänä ja hikisenä. Tunikoissa oli minulle tyypillisiin verrattuina hieman kiinninäisempi kaula-aukko.
Paljon kivempi on istua kiristämättömissä vaatteissa sekä toki näppärät myös jumpassa. Mikäli nousin ylös niin peppu ja reidet olivat kuitenkin peitossa, kuten toki myös istuessakin... Aikaa kun tuntui olevan paljon enemmän itsensä kroittiseen tarkkailuun.
Lempparini oli ehdottomasti uusi ostos Prismasta - Gossip sarjan hihaton tunika/hame, jossa oli nauhakuja uumalla. Itse ostin tämän vahvan sinisenä, mustiakin olisi toki ollut. Hinta mielestäni n. 20€ paikkeilla.
3. Kevyt, löysä napillinen villatakki
Sisätiloissa sekä illalla käytin yhtä lempivillatakeistani. Ikivanhaa ketjuliikkeen villatakkia, jossa on reikäinen kangas, istuva rinnoista, mutta sen jälkeen levenevä. Nätti myös nappi/napit kiinni. Vyötärölle loppuvana villatakkina ei jää kelatessa pyöriin kiinni eikä myöskään hidasta käsien liikettä. Näppärää on, jos villatakki on löysempi, jotta sen saa myös pään yli nopeasti vedettu, jos kuntoilussa tulee kuuma.
Vinkkinä kehottaisin suuntaamaan kirpputorille, josta suurin osa villatakeistani on peräisin.
4. Tukevat tennarit
Aikaisemmassa elämässä olin hetkellisessä mielijohteessa ostanut itselleni värikkäät Gaborin nahkaiset tennarit. Eivät olleet päässeet vielä kulutuksen makuun ennen tätä kesää. Kenkäni ovat oranssinpunaiset ja myönnän, että välillä väri aiheutti haastetta yhdistelyssä. Mutta, taikakengät ovat olleet, sillä minäpä olen käyttänyt niitä melkein joka päivä ja alun seisomaan nousun opettelusta on päästy jatkuvasti piteneviin kävelymatkoihin! :D
Suosittelen hankkimaat hyvälestiset, mutta samalla toki naiselliset tennarit, joita lupaat ja vannot pitäväsi hyvin. Omat kenkäni maksoivat aiemmin yli 100€, mutta nyt hintaa ajatellessani voin vakuuttaa, että en ole pettynyt. Kengät tuntuvan nahalle tyypillisen muotuotuvuuden takia aina vain paremmalta. Satsaa laatuun siis asioissa, joita aiot käyttää pitkään ! (omani oli toki heröteostos tyypilliseen tapaani... ;))
5. Olan yli menevä pikkulaukku arkikäyttöön
Olen välillä kokemut kuin olisin huonosti suunniteltu auton säilytyslokerikko tai kengurunpussin omaava pyörätuolipotilas. Kumpikaan ei lohduta. Vaikka istuessani tuolissa on selkänojassa pussi tavaroita varten. Siinä on pienet tarrat, jotka voivat hyvällä tuurilla pitää pussin kiinni. Yleensä tuuri on loppunut siinä kohtaa. Kaikki kävelevät siis näkevät sisällön, toki epärehellisyyttäkin voi esiintyä varkauksien muodossa ja tuolin kasaanlaitto on haastavaa jos pussissa on suojeltavia tavaroita.
En ole ikinä oikein ymmärtänyt olan yli ristiin meneviä laukkuja. Olen ajatellut niiden kuuluvam äitini ikäpolvelle. Nyt ymmärrän niiden kätevyyden.
Laukku ei häiritse kelaamista; sen verran pieni, että voin kääriä remmin laukun ympäri ja laittaa sen selkänojalliseen pussiin niin halutessani ja tietenkin pieni koko ja näppärä avautuminen pitää minulle tärkeät asiat näppärästi "sydäntäni lähellä" . Omassa olkalaukussa kulkee mukanani kännykkä, pieni kännykkä/rahapussi, huulipuna, nenäliinoja sekä pieni muistivihko kynällä mahdollisten kognitiivisten ongelmien vuoksi. Ja tietenkin Sisu-aski.
Oman laukkuni olen löytänyt kirpputorilta, suunnittelin sen kylläkin baarikäyttöön, mutta nyt huomaan sen arkikäytön ihanuuden. Rakkautta!
Loistava oli huomata kuinka paljon pystyin turvautumaan oman vaatekaappini sisältöön yllättävässä pukeutumiskriisissä. Uskoisin kuitenkin, että kirpparireissulta olisin kykenyt samat löydöt tekemään pulleasta (46-50) koostani huolimatta..
Ja toki kaikki tämä ihanuus kuorrutetaan aina huulipunalla/-kiillolla, pörröisellä tukalla koristeen kera ja huonolla huumorilla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti